Äitiys on (teko)syy lihoa.. vai sittenkin syy pitää itsestä huolta.

Blogeissa on viime aikoina kirjoiteltu paljon siitä, että äitiys on (teko)syy lihoa. Ajattelin kirjoittaa oman näkemykseni asiasta.

Monesti kuulee sanottavan, että äitinä ei ole aikaa eikä voimia liikkua. Suuhunkin saatetaan napata jotain nopeaa arkiaskareiden lomassa. Pääasiahan on, että nälkä lähtee. Raskaana ollessa on lupa syödä kahden edestä, ja raskauskilot jäävät vyötärölle, mutta sehän kuuluu asiaan. Onko asia tosiaan näin?

Mielestäni äitiys on parasta aikaa (viimeistään) alkaa pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi paremmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että bikinikunnossa pitäisi olla muutama kuukausi synnytyksen jälkeen.

Kaikki raskaudet ovat hyvin erilaisia. Joskus ei vain pysty liikkumaan, vaikka kuinka haluaisi. Samoin synnytyksestä toipuminen on jokaisella naisella erilaista. Toiset pääsevät lähtemään lenkkipolulle kuukausi synnytyksen jälkeen. Toisilla voi mennä vuosikin, ennen kuin pääsee kunnolla treenaamaan. Äitiyteen kuuluu myös armollisuus itseään kohtaan. Itseltään ei kannata vaatia mahdottomia. Synnytys on elimistölle kova rasitus, joten siitä toipumiseen on annettava itselleen aikaa.

Lisäksi vauva-arki on kaikilla erilaista. Jos lapsi valvottaa, niin nukkuminen voi treenien sijaan olla hyvä vaihtoehto. Monesti treenien mahduttaminen arkeen vaatii myös hyvän tukiverkoston. Jos puoliso tai isovanhemmat auttavat lapsen hoidossa, niin äitikin saa omaa aikaa.

Jatkuva mässääminen on kuitenkin asia, mihin jokainen voi vaikuttaa. Pari palaa suklaata tai pullanpalanen tuskin kaataa kenenkään ruokavaliota. Sen sijaan terveellisten ruokailutottumusten laiminlyöminen on huolestuttavampi asia. Monipuolinen ruokavalio auttaa myös äitiä jaksamaan arjessa. Vanhemmat ovat lapsille myös esimerkkejä. Kun äiti ja isä syövät monipuolisesti, niin lapset todennäköisesti seuraavat perässä.

Mielestäni äitiys ei tarkoita hyvinvoinnistaan luopumista, vaan vastuuta opettaa myös lapsille terveelliset elintatavat. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokaisen naisen kokemus raskaudesta ja äitiydestä on erilainen. Syyttely lihomisesta ei nosta kenenkään naisen itsetuntoa. Nykyään naisilla on kovat ulkonäköpaineet, ja monet haluavat synnytyksen jälkeen nopeasti takaisin kuntoon. Pyykkilautavatsan metsästys ei vain ole heti järkevää.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että vieläkään en ole samoissa mitoissa, enkä samassa kunnossa,  missä olin ennen raskautta. Hetkellisesti se saattaa masentaa. Varsinkin kun katsoo vaatekaappiin, ja kaikki vanhat vaatteeni eivät tosiaankaan mahdu päälle. Synnytyksestä on siis nyt viisi kuukautta. Päivittäisellä liikunnalla ja hyvillä ruokavalinnoilla (unohtamatta pientä herkuttelua!) pyrin kuitenkin vielä joskus olemaan samassa kunnossa. :)

Ja mitä siihen ajankäyttöön tulee, niin on hyvä muistaa, että vähemmän on enemmän. Kahden tunnin juoksulenkkiä voi olla vaikeata saada mahtumaan arkeen, mutta päivään voi sisällyttää pieniä treenihetkiä pitkin päivää. Kun lapset kasvavat, niin mikä onkaan parempaa kuin ottaa lapset mukaan liikkumaan. Välillä voi myös skibata treenit ja jäädä kotiin leikkimään lasten kanssa. Se on äitinä täysin sallittua. :)

Lapsi mummilaan ja äiti lenkille

Tänään sain mahtavan tilaisuuden jättää poikani hoitoon mummilaan. Mitäs muutakaan sitä äiti tekisi kuin lähtisi lenkille. Tulipahan juostua lenkki lapsuusmaisemissa.

Lenkistä tulikin melko nostalginen. Tuli juostua koulujen ohi, joita olin käynyt sekä lapsuudenkotini ohi. Täytyi välillä ihan pysähtyä katsomaan, että mitä kaikkea näissä maisemissa onkaan tapahtunut. On purettu rakennuksia, kuten vanha kouluni ja tilalle tullut uusia hienoja rakennuksia. Tuli paljon muistoja mieleen. Vaikka paljon vieraillaankin mummolassa, niin harvoin on tullut lenkkeiltyä siellä päin.

Kannattaa tosiaan lenkkeillä välillä kauempana kotoa. Tunnin juoksulenkki meni kuin siivillä. Kotiovelta kun lähtee juoksemaan, niin maisemat ovat aina samat. Nyt oli ympäristössä paljon enemmän tarkkailtavaa.

Juoksuhaasteestakin tuli suoritettua useampi kohta. Juoksuhaasteesta voit lukea enemmän täältä. Pakkasta oli pirtsakat 10 astetta, joten voi laittaa rastin kohtaan 'juokse pakkasella'. Tosin pakkasella juoksu ei ole minulle mitenkään uutta. Mielestäni ei ole huonoa säätä, on vain huonoa pukeutumista.

Tuli tehtyä myös lapsuusmaisemissa nähtävyyskierros, joten voi laittaa rastin siihenkin kohtaan. Koulu ja lapsuuskoti ei nyt varsinaisesti ole mitään nähtävyyksiä, mutta juoksin myös kirkon ja kartanon ohi. Tavallaan siis tein myös nähtävyyskierroksen.

Lenkille lähteminen kotiovelta on toki helppoa, mutta täytyy silti useamminkin vaihtaa juoksulenkin maisemaa. :)

Juoksuhaaste 2018

Tuntuu, että aina käy lenkillä samoissa maisemissa. Kotioveltakin monesti kääntyy samaan suuntaan. Sitä on niin kaavoihin kangistunut. :) Päätin osallistua juoksuhaasteeseen. Linkki juoksuhaasteeseen löytyy täältä. Siellä on 40 haastetta, jotka voi suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. Voi yrittää suorittaa kaikki tai vain osan niistä. Haasteet tulisi suorittaa vuoden 2018 aikana. Mukavasti tulee myös vaihtelua lenkkeihin.

Silmäilin kaikki haasteet läpi, ja minulle varmasti vaikein haaste tulee olemaan 'juokse ilman elektroniikkaa'. Ilman sykemittaria tai musiikkia selviän kyllä. Monesti saatan unohtaa sykemittarin kotiin tai lähtiessäni huomaan, että siitä on akku loppu. Joskus on myös mukava juosta ilman musiikkia tai äänikirjoja. Silloin voi keskittyä vain luonnon ääniin ja omaan hengitykseen. Ilman puhelinta en ole lenkkeillyt varmaan koskaan. Yhden kerran puhelimesta tosin loppui akku ja juuri sillä kerralla eksyin metsään. :D 

Mikä on sinun mielestä vaikein haaste? 

Banaanilettuja - nam nam

Banaaniletut ovat hyvä vaihtoehto niin aamu-, väli- kuin iltapalallakin. Ne ovat ravitsevia ja täyttäviä sekä vieläpä herkullisiakin. Kaiken lisäksi lettujen tekemisessä ei kauaa mene aikaa.

Tällä ohjeella olen itse tehnyt banaanilettuja.

1 banaani
2 kananmunaa
2 dl kaurahiutaleita
200 g rahkaa
Ripaus kanelia
(Hunajaa)
Kookosöljyä paistamiseen

Muussa banaani ja sekoita banaanin joukkoon muut aineet.  Paista keskilämmöllä pieniä lettuja pienessä määrässä kookosöljyä.

Mausteeksi lettuihin voi kanelin sijaan käyttää vaikkapa kardemummaa. Jos banaanin makeus ei riitä, niin taikinaan voi lisätä tilkan hunajaa.

Tarjoile hunajalla maustetun rahkan ja marjojen kanssa. Nam nam.

Ihan perusmaanantai

Lapsi on kitissyt koko aamun. Ei kelpaa ruoka, ei syli, eikä mikään muukaan. Yritän rauhoitella vauvaa. Samaan aikaan koira oksentaa matolle. Meinaa vähän hermot kiristyä. Poika nukahtaa lopulta, ja nostan hänet sänkyyn. Koira oksentaa uudestaan, tällä kertaa onneksi lattialle.

Lapsen nukkuessa alan siivota koiran aiheuttamia sotkuja. Mattoon oli jäljet jo meinannut kuivua ja saan hinkata tosissani, että sain koiran oksennukset lähtemään
Päätin keittää itselleni urakan päätteeksi kahvit. Hetken jos saisi istahtaa ja nauttia hiljaisuudesta. Sain kahvin kaadettua mukiin ja vauva herää. No, kylmä kahvi kaunistaa. Olen kuullut sanottavan, että ainoa ruoka, mitä äidit syö lämpimänä on jäätelö.

Mies tulee lopulta töistä kotiin. Olen siinä vaiheessa jo aika väsynyt. Mies nappaa lapsen syliin ja osoittaa minulle hiihtomonoja "olisko noille käyttöä?" Puen hiihtovarusteet päälle ja lähden ladulle.

Tunnin verran nautin hiljaisuudesta. Keho ja mieli virkistyvät. Kun palaan kotiin, otan pojan syliin, joka jaksaa taas jo hymyillä. Ei tämä niin paha päivä ollutkaan.

Ilman liikuntaa todennäköisesti väsyisin
Se, että äiti pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, on koko perheen etu. Jaksan myös varmasti olla parempi äiti, kun käyn välillä nauttimasta vain omasta seurastani. :)

Tarvitseeko olla liikunnallinen tavoite?

Monesti sanotaan, että liikunnassa tarvitsee olla jokin tavoite, jotta varmasti tulee lähdettyä lenkille tai salille.  Yksi tähtää fitnesskisoihin, toinen on ilmoittautunut ensi kesän puolimaratoniin, ja kolmannen tavoitteena on pudottaa painoa. Toki tällainen konkreettinen tavoite saa varmasti tekemään enemmän töitä tavoitteen eteen, ja kun tuloksia pystyy mittaamaan, niin se motivoi jatkamaan. Yhtä hyvä tavoite on kuitenkin liikunnasta tuleva hyvä olo tai jaksaminen arjessa.

Joskus liian tiukka tavoite jo valmiiksi kiireiseen arkeen saattaa vain luoda lisää stressiä. Liikunnan pitäisi ennen kaikkea tuoda energiaa, ei viedä sitä.

Olen itse tällä hetkellä äitiyslomalla pienen poikani kanssa. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen en jaksa ajatella, että vielä olisi pakko vääntäytyä salille. Sana 'pakko' jo itsessään luo negatiivista ajattelua. En ajattele, että minun on pakko liikkua, vaan koska haluan ja voin liikkua. Reippailu raittiissa ulkoilmassa saa myös paljon paremmin jaksamaan yöherätyksiä.

Tällä hetkellä en ole tehnyt itselleni tarkkaa treenisuunnitelmaa. Pyrin vain treenaamaan mahdollisimman paljon ajan ja voimavarojen mukaan. Jossain välissä on vielä maratoniin tähtäävien treenien vuoro, mutta niiden aika ei ole vielä.

Kunto ei todellakaan ole sama kuin ennen raskautta ja synnytystä, mutta ei sen kuulukaan olla. Raskaus kestää yhdeksan kuukautta. On sanottu, että siitä toipuminen vie yhtä kauan aikaa. Maltti on siis valttia, vaikka kärsimättömyys onkin paheeni.

Treenaamiseen liittyy myös armollisuus itseään kohtaan. Elimistön vinkkejä täytyy oppia kuuntelemaan. Välillä kroppa voi ilmoittaa tarvitsevansa lepoa, ja rankan treenin sijaan kävelylenkki, venyttely tai jopa nukkuminen voi olla juuri se, mitä keho ja mieli tarvitsevat.

Hiihto on välineurhelua

Monesti liikunnan pystyy aloittamaan melko pienellä varustuksella. Juoksulenkille tarvitsee hyvät lenkkarit, ja naisten on suotavaa panostaa myös hyviin urheiluliiveihin. Kuntosaliharjoitteluun ei kummoista vaatetusta alkuun tarvitse. Toki hienot ja mukavat treenivaatteet ja -kengät luovat varmasti treeni-iloa. Olen sitä mieltä, että liikunnan harrastaminen ei saisi olla rahatilanteesta kiinni. Pienellä budjetilla voi myös liikkua.

Entäs sitten hiihto? Se on kyllä aikamoista välineurheilua. Jotta pääset alkuun, niin tarvitset ainakin sukset, sauvat ja monot. Ja mitkä tahansa sukset eivät käy, vaan tietenkin suksien tulee olla juuri sopivan jäykät juuri sinun painoisellesi hiihtäjälle. Monesti aloitteleva hiihtäjä miettii, että voi aluksi lainata puolison/äidin/ystävän suksia. Todennäköisesti kyseiset sukset eivät kuitenkaan ole juuri sinulle sopivat, koska suksien valintaan vaikuttaa ensisijaisesti hiihtäjän paino. Jos suksi on liian jäykkä tai löysä (toisin sanoen liian kevyt tai painava hiihtäjä), niin suksi joko lipsuu koko ajan tai sitten se ei luista. Kaverilta lainaamisen sijaan siis kannattaa vaikkapa vuokrata sukset, jolloin pääset kokeilemaan, olisiko hiihto sinun lajisi ennen omien suksien ostoa.

Entäpä sitten se tyyli? Haluaisit kokeilla sekä perinteistä että luisteluhiihtoa. Tässäkin suosittelen ensin vuokraamaan sukset ja kokeilemaan kumpi tyyli on enemmän sinun juttusi. Kombi-suksia ei valitettavasti ole, sillä on täysin mahdotonta, että suksi sekä luistaisi että pitäisi hyvin.

Myös monoilla on väliä, koska perinteisen tyylin tai luistelutyylin monolta vaaditaan eri asioita. Vapaan tyylin mono on korkeavartisempi, jäykempi, ja niissä on nilkassa tuki, jotta nilkat eivät väsy hiihtäessä. Perinteisen hiihtotyylin monossa tärkeintä istuvuus.

Luisteluhiihdon monot.

Perinteisen tyylin monot.

Molempiin hiihtotyyleihin on myös olemassa omat sauvansa. Perinteisessä hiihtotyylissä käytetään lyhyempää sauvaa ja luistelutyylissä pidempää sauvaa. Monesti luisteluhiihdon sauvat ovat myös jäykempiä.

Kannattaa siis panostaa hyviin välineisiin. Hiihtovarusteisiin saa helposti uppoamaan monta sataa euroa, mutta eipä niitä joka vuosi tarvitsekaan päivittää. :) Ilman kunnollisia välineitä voi käydä niin, että innostus hiihtoon lopahtaa ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan.

Kun on välineet kunnossa, niin sitten vaan ladulle nauttimaan talvisista maisemista. :)

Luisteluhiihtoa - uuden lajin opettelua

Löysin hiihdon muutamia vuosia sitten. Kouluaikoina vihasin hiihtämistä, koska olin aina se hidas hiihtäjä. Aloitin hiihdon perinteisellä tyylillä, koska se on aloittelijoille tyyleistä monesti se helpompi.

Viime vuonna sitten ostin vapaaseen tyyliin tarkoitetut sukset. Ajattelin, että luisteluhiihtäen pääsisi etenemään kovempaa ja siten pitäisin kyseisestä tyylistä enemmän. :) En kuitenkaan päässyt kokeilemaan uusilla suksilla hiihtämistä kuin muutaman kerran viime vuonna. Olipahan kyllä melkoisen vaikeata vapaalla tyylillä hiihtäminen. En meinannut edes pystyssä pysyä :D Hoipertelin ladulla kuin vastasyntynyt vasikka. :D

Olenpa vielä melko kärsimätön luonne, ja haluaisin kaikki uudetkin asiat ottaa heti haltuun. Sehän ei vaan aina onnistu. Tänä talvena olen muutaman kerran kokeillut luisteluhiihtoa itsenäisesti. Joka kerta olen meinannut paiskata sukset ja sauvat lumihankeen, kun oikeaa tekniikkaa ei vain meinaa löytyä. Kyllä se aika paljon korpeaa, kun pienimmätkin junnut painaa molemmilta puolilta ohi.

Päätin sitten osallistua hiihtokouluun. Ei se tekniikka nyt vielä tunnin kurssillakaan löytynyt, mutta onpa ainakin jotain kikkoja, millä voi lähteä oikeaa tekniikkaa etsimään.

Paljon vaan harjoitustunteja alle, niin eiköhän se oikea tekniikkakin vielä löydy. Odotan sitä filistä, kun koen sen ahaa-elämyksen, että näinkö se meneekin. :) 

Villasukkajuoksu - mitä se on?

Villasukkajuoksuhan on sukua paljasjalkajuoksulle. Mistään uudesta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä muistan lukeneeni artikkelin, jossa Juha Mieto kertoi harrastaneensa sitä jo 60-luvulla.

Paljasjalkajuoksusta on tullut todella suosittua, sillä se aktivoi jalkapohjaa. Paljasjalkajuoksuun on tarjolla monenlaisia kenkiä ja tossuja, jotka suojaavat jalkapohjia kiviltä ja oksilta. Niistä kuitenkin puuttuu juoksukengille tuoma vaimennus, sillä niissä pyritään luonnollisuuteen. Paljasjalkajuoksuharrastusta voikin sitten jatkaa talvella pelkissä villasukissa. Kun pukee päällekkäin muutamat villasukat, niin ei jalat palellu. Minulla oli villapohjaisten urheilusukkien päällä yhdet tavalliset villasukat ja hyvin tarkeni, vaikka pakkasta oli -15 astetta

Paras keli villasukkajuoksulle on kunnon pakkaskeli. Silloin lumi on ns. kuivaa, jolloin villasukat eivät kastu, eikä lumi paakkunnu sukkien pohjaan. Alkuun kannattaa juosta ihan lyhyttä lenkkiä, koska jalat saavat tässä ihan uudenlaista ärsykettä. Aluksi voi kipeytyä lihakset ihan eri tavalla. Pikku hiljaa voi sitten pidentää lenkkien kestoa.

Tämä on oikeasti kokeilemisenarvoista. :)

Vaunulenkkeilyä ja lihaskuntoa

Ulkoilu on tärkeää niin lapselle kuin äidillekin. Lapsen on tärkeä saada raitista ilmaa. Ulkoilu myös helpottaa äidin väsymystä ja auttaa arjessa jaksamista. Miksei siis vaunulenkkeilyn voisi käyttää hyödyksi ja tehdä pienen treenin samalla. Tässä minun ulkotreeni:

1. Askelkyykky liikkuen eteen, 12 toistoa/ jalka

2. Pakarapotku taakse ja polven vienti vatsan alle, 12 toistoa/jalka

3. Sivukyykky, 12 toistoa/ jalka

4. Kyykky (jousta alhaalla 3 kertaa), toista 10-15 kertaa

5. Punnerrus, 10-15 toistoa
Vaihtele käsien leveyksiä, kapeammalla otteella liike tuntuu enemmän ojentajissa, leveämmällä rintalihaksissa.

6. Ojentajadippi, 10-15 toistoa
Jalat suorina liike on raskaampi ja jalat koukussa helpompi.

7. Vuorikiipeilijä, 10-15 toistoa/ jalka
Vie polvi vatsan alle.

Valitse vaunulenkkeilyyn vielä mäkinen maasto, niin johan on vaunulenkilläkin tehoa. Ylämäkeä lykkiessä on myös tärkeä muistaa hyvä ryhti ja keskivartalon tuki.

Ja tokihan kaikki liikkeet voi tehdä myös ilman vaunuja :)

Tsemppiä treeneihin. :)

10 + 1 syytä lähteä lenkille

Lenkkeily on loistava harrastus monestakin syystä. Jokaisen lähtötaso on erilainen, mutta lenkkeilyn voi suhteuttaa jokaisen lähtötasoon (kävely ei ole kielletty!). Tässä on monta hyvää syytä, miksi kannattaa juosta tai ylipäätänsä lenkkeillä vaikkapa kävellen tai sauvojen kanssa.

1. Juoksulenkille on helppo lähteä suoraan kotiovelta.
2. Juoksulenkkarit kulkevat kätevästi mukana niin työmatkoilla, mökillä kuin lomamatkoillakin.
3. Juoksua harrastaessa ei tarvitse välittää kuntosalien aukioloajoista. Voit juosta vaikka keskellä yötä, jos olet yöihminen.

4. Voit yhdistää hyödyn ja huvin juoksemalla vaikkapa työmatkat.
5. Juostessa saat samalla aimo annoksen raitista ilmaa.
6. Lenkkimaastoja on helppo vaihdella. Voit juosta maastossa, pururadalla, maantiellä tai vaikkapa urheilukentällä.
7. Juoksu on todella kokonaisvaltainen laji. Töihin joutuvat jalkojen lisäksi keskivartalo ja myös kädet.
8. Jokainen voi juosta oman kuntotasonsa mukaan. Juoksulenkeillä ei ole väärin välillä myös kävellä. Juoksulenkin tehoa on myös helppo säädellä vaihtamalla mäkisempään maastoon tai juoksemalla eri nopeuksilla.
9. Juosta voi yksin tai yhdessä. Juoksulenkki voi olla hetki nauttia vain omasta seurastaan. Toiset taas nauttivat, kun pääsevät samalla vaihtamaan kuulumisia.
10. Juoksulenkillä voi samalla kuunnella lempimusiikkia tai äänikirjoja. Tai vaihtoehtoisesti voi vaan keskittyä kuuntelemään luonnon ääniä.

10 + 1 Ei ole parempaa fiilistä kuin lenkin jälkeinen euforia. Vaikka taivaalta olisi satanut märkiä rättejä, niin lenkin jälkeen on varmasti hyvä olo.

Hyviä lenkkejä! :)